Goodbye Galway

Travel day

Vihdoinkin aurinko näyttäytyy. Syön aamiaisen ja teen pienen kierroksen kaupungilla. Auringosta huolimatta päivä ei ole lämmin.
Palaan hotellille kirjoittamaan vielä blogia ja pakkaamaan. Bussi lähtee 12.30. Olen edellispäivänä varannut paikan linja-autosta. Robin suositteli tätä, koska joskus bussi Dubliniin saattaa olla täynnä ja ensimmäiseksi otettaan sisään ne, jotka ovat varanneet paikan.



Vierailu Galwayssa on päättynyt ja istun CityLink bussiin. Kolmen tunnin bussimatkaan olen varautunut huolella. Eväät on pakattu reppuun ja pokkarikin aivan käden ulottovilla. Ja aina voi surffailla netissä, kun bussissa kerran on ilmainen wi-fi. Tämän jälkeen vielä suora lento Suomeen ja siinä vaiheessa luomet painuvat varmasti kiinni.

Sataa, sataa ropisee

                                          Kohta sataa taas.
4.päivä

Näyttelyn jälkeinen aamu oli kylmä, tuulinen ja sateinen. Onneksi olin pakannut mukaan tuulta ja sadetta pitävän takin. Nyt takilla oli todellakin käyttöä. Lähdin Irlantilaisen aamiaisen voimin kohti koulua.

Tapasin Sarahin koululla klo 10 ja olimme sopineet, että puhuisimme yhteistyöstä, lisäksi Reetan ja Sennin paperit piti laittaa kuntoon.

Olin tehnyt esityksen av-viestinnän ja kuva-ja meditaiteen koulutusohjelmasta. Myös opettaja Robin tuli katsomaan powerpoint esitystäni.

Aluksi kerroin suomalaisesta toisen asteen koulutuksesta lyhyesti. Sarah ja Robin olivat kiinnostuneet taidekoulujen pääsykoejärjestelmästä sekä Suomen taidekouluista yleensä. Robin oli viime vuonna vieraillut kuvataideakatemiassa. Hän ihmetteli pääsykokeita, jotka kestivät viikon. Kerroin myös omista pääsykoekokemuksistani.

Keskustelu rönsyili irlantilaiseen tapaan. Puhuttiin koulutus leikkauksista, politiikasta ja sivuttiin myös BBC:n tilannetta. Huomasin, että 45 minuutin jälkeen olin näyttänyt vasta 3 diaa. Senni ja Reeta tulisivat kahdentoista aikaan ja heidän kanssaan pitäisi vielä tsekata kaikki vaihtopaperit, joten laitoin vauhtia esitykseen.

Esityksen loppuun olin laittanut kuvia opiskelijan teoksista, muista projekteista ja näyttelystä.

Keskustelu kääntyi edellisen illan näyttelyyn. Näyttelyn idea avautui minulle kun Sarah ja Robin selittivät näyttelyn taustoja. Näyttelyyn ei ole tarkoitus tehdä valmiita teoksia, vaan tarkoitus on esitellä opiskelijan työprosessia. Tätä painotetaan opiskelijoille koko vuoden aikana.

Hyrian kuva-ja mediataiteen opiskelijat taas haluavat panostaa itse näyttelyyn. Portfolio ja näyttelykurssissa opiskelijat vuokraavat joko yksin tai ryhmissä näyttelytilan ja tekevät näyttelyyn teokset. Prosessi toki tulee näkyviin portfoliossa, mutta itse näyttely on opiskelijoille tärkeä näytön paikka. Monille tämä on ensimmäinen taidenäyttely ja siksi siihen myös panostetaan.

Portfolioita pöydillä pilvin pimein. Takana opiskelijatyö.

Lisää portfolioita

Keskustelun jälkeen siirryimme tilaan, jossa oli opiskelijoiden portfolioita. Portfolioita oli joka puolella ja opettajat olivat edellisenä päivänä arvioineet ne. Portfoliokansiot olivat valtavan kokoisia, koska koko vuoden tuotokset olivat niissä. Myös kirjalliseen puoleen panostetaan täällä enemmän kuin Suomessa. Opiskelijat kirjoittavat paljon työprosessista.

Kahdentoista aikaan saapuivat opiskelijat ja lähdimme  täyttämään papereita. Pääsimme Sarahin toimistolle  ja siellä vierähti tovi dokumenttien kanssa. Myöhemmin Robin tuli tekemään työssäoppimisarvioinnin. Opiskelijat saivat hyvää palautetta työskentelystään.

Lopuksi vielä Sarahin kanssa keskustelimme tulevista vaihto-opiskelijoista ja yhteistyöstä.

Kiireestä huolimatta opettajat Sarah ja Robin ehtivät kuunnella esityksen, tehdä arvioinnit sekä allekirjoittaa papereita. Heillä oli tulossa vielä tarkastaja, joka tarkistaisi kaikkien valmistuvien paperit.

Myös Marien ja toisen opettajan kanssa ehdin vielä hetken keskustella opiskelijoista ja kursseista. Oli mukava vaihtaa ajatuksia koulutuksesta irlantilaisten kollegoiden kanssa.

Se mikä jäi päällimmäisen matkasta mieleen oli irlantilaisten ystävällisyys. Myös opiskelijat olivat otettuja tästä mielettömästä ystävällisyydestä. He todellakin tunsivat olevansa tervetulleita. Tänne on helppo ja turvallista lähettää opiskelijoita.

Kierros koululla ja näyttelyn avajaiset

3. päivä

Tieodossa on tuulinen ja sateinen päivä. Kun aamulla katsoin ikkunasta ulos, ei tehnyt mieli lähteä mihinkään. Sade piiskasi puita ja kova tuuli  heitteli ihmisten sateenvarjoja. Tästä Irlanti tunnetaan ja ainakin irlantilaiset osaavat ottaa tästä kliseestä kaiken irti. Kaupoissa myydään t-paitoja, joissa sateiseen ilmastoon viitataan joko kuvalla tai lauseilla.

Tuhdin Irlantilaisen aamiaisen jälkeen minulla oli vielä aikaa tsekata Hyrian av-viestinnästä ja kuva-ja mediataiteesta laatimani powerpoint esitys.

Onneksi edellisenä päivänä sain hankittua adapterin pistorasiaan. Hotellin respa kertoi, että adaptereita saa hotellin juoma- ja karkkiautomaateista, kätevää. Viiden euron sijoitus kannatti ja nyt voin ladata puhelimeni ja läppärini.

Kahdentoista aikaan lähdin koululle. Sarah oli luvannut esitellä minulle koulua. Tässä vaiheessa lukuvuotta koulun käytävät huutavat tyhjyyttä. Oppilaita ei näkynyt missään. Art & Design kursseilla ei ole enää opiskelijoita vaan koko lukuvuosi huipentuu tänään pidettävään opiskelijoiden näyttelyyn, johon minut oli myös kutsuttu.

Muutama opiskelija kasasi vielä portfolioita, jotka tulevat myyntiin näyttelyyn.  

Sarah esitteli minut muille opettajille ja rehtorille. Tapasin opettajia myös media-alalta ja heidän kanssaan vaihdoin ajatuksia koulutuksesta.

Monet tapaamani opettajat ovat vierailleet Suomessa ja yksi opettaja kertoi käyneensä Tampereen Tohlopissa. Hän oli todella innostunut ja vaikuttunut suomalaisesta televisiotuotannosta.  Hän pääsi myös seuraamaan joulukalenterin kuvauksia.  

Pääsin tutustumaan luokkatiloihin ja samalla Sarah kertoi koulusta ja kursseista. Minulle tuli yllätyksenä, että taidekurssit kestävät vain vuoden ja sen jälkeen opiskelijat saattavat hakea yliopistoon.

Irlannissa on melko helppo päästää opiskelemaan taide-aineita, koska kouluja on niin paljon. Sarah totesi, että joskus on jopa vaikea saada opiskelijoita alkaville kursseille. 

Ehkä suomalaisten kannattaisi tulla tänne opiskelemaan. Verrattuna Irlantiin meillä riittää opiskelijoita visuaaliselle alalla ja kaikki eivät edes pääse opiskelemaan haluamaansa paikkaan kovan kilpailun takia.

Parin tunnin esittelykierroksen jälkeen Sarah kiirehti  tekemään viime hetken näyttelyjärjestelyjä ja minä lähdin hotelliin kirjoittamaan blogia.

Vähän ennen seitsemää saavuin näyttelyn avajaisiin. Paikka täyttyi opiskelijoista ja heidän vanhemmistaan. Ilmapiiri oli leppoisa ja iloinen puheensorina täytti salin.

Oli mukava nähdä, että myös Hyrian opiskelijoiden matkakirja oli esillä. Kirja oli saanut jo kehuja.  Juttelin parin näyttelyvieraan kanssa matkakirjasta ja he ihmettelivät kuinka kolmessa viikossa voi saada aikaan näin hienon kirjan. Myös opiskelijoiden maalaamia kuvia kehuttiin.

Parin tunnin näyttelykierroksen ja seurustelun uuvuttamana lähdin takaisin hotellille.

Tunnelmia näyttelyn avajaisista.

 

 Tähän taideteokseen saa koskea. Teoksen alapuolella laatikossa on eri värisiä neliöitä. Neliöitä voi poistaa teoksesta ja vaihtaa. 

Reeta ja Senni näyttelyn avajaisissa. Opiskelijat lähtevät maanantaina Suomeen. Kahdeksan viikkoa ulkomaanvaihdossa.

Sarah valmistautuu pitämään puheen

.

                                                                                               

  

                                                                                             

Väkeä riittää. Avajaisissa tarjottiin pientä suolaista ja viiniä.

Media puolella oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa animaatiokurssi. Tässä hahmo animaatiokurssilta. Näyttelyssä nähtiin myös animaatioita.

Tässä taas nämä käsin tehdyt portfoliot. Sain yhden mukaan. 

Aurinkoa ja sadetta

     Hotellihuoneeni ikkunasta näkyy Galway Technical Institute. Kahden rakennuksen välistä pilkottaa harmaa rakennus, joka on Technical Institute.

Keskiviikko 18.5

Minulla oli aamulla tapaaminen Sarahin kanssa, joka toimii kv-vastaavan täällä Galway Technical Institutessa. Tarkkaa aikaa ei oltu sovittu, mutta saavuin klo 8.30 koululle. Vastassa oli herrasmies, joka ystävällisesti ilmoitti Sarahille tulostani.  

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Sarahin piti näyttää minulle koulua ja meidän piti keskustella  yhteistyöstä, mutta hänellä oli kiire viimeisten arviointien sekä taidenäyttelyn pystytyksen kanssa, joten sovittiin, että tapaisin opiskelijani ensin.

Kiireestä huolimatta Sarah esitteli pari opettajaa ja saimme vaihdettua muutaman sanan. Täytyy sanoa, että kaikki olivat erittäin ystävällisiä kiireestä huolimatta.

Tapasin  Hyrian opiskelijat Reetan ja Sennin työskentelytilassa, jossa tehtiin tämän vuoden portfolioita.  Joka vuosi ryhmä  valmistaa käsin noin sata samanlaista portfoliota, jossa on kuvia opiskelija ryhmän töistä.  Tämän vuoden kirjassa oli  Drawing and Visual Inquire sekä animaatio ryhmän töitä. Työskentely oli kuin pieni tehdas ja kirjan kasaamisvaiheet oli jaettu pöydittäin.  Senni ja Reeta sanoivat, että portfoliotyöskentely on todella näkyvää täällä. 

Nämä valmiit porfoliot ovat menossa näyttelyn avajaisiin. Nämä todellakin kaikki tehdään käsin. Näitä myydään myös näyttelyn avajaisissa.

Opiskelijaa kehotetaan myös pitämään työskentelystään kuvallista päiväkirjaa. Kirjaan voi tehdä luonnoksia ja siihen voi kirjoittaa henkilökohtaisempia juttua. Kun kirjaa näyttää voi henkilökohtaiset sivut esim. liimata kiinni tai peittää ne kohdat paperilla.

Portfolio Prepartion kurssi on kiinnostava, sillä vuoden aikana opiskelija alkaa tutkii yhtä esinettä ja tekee siitä monta erilaista versiota maalaten, piirtäen, veistäen tai kollaasin keinoin. Senni ja Reeta sanoivat, että monet opiskelijat tekevät veistoksia ja materiaalina toimii yleensä aaltopahvi.

Opiskelijat itse olivat tehneet näyttötyönään matkakirjan. Kirja oli sidottu myös käsin ja siinä oli molempien maalauksia. Kauniisti kuvitettu kirja käsitteli Irlannin ja Suomen eroja arjen tasolla. 

Sennin ja Reetan käsinsidottu kirja. Kansikuva

Kirjan takakansi

Kirjan kuvitusta

Opiskelijat olivat viihtyneet erinomaisesti Galwayssa ja olivat erittäin tyytyväisiä vaihtoon. Lounaalla keskusteltiin myös suomalaisen ja Irlantilaisen koulun eroista.  Opiskelijoiden mielestä työskentely Irlannissa oli vapaampaa ja omaan työskentelyyn ja omiin projekteihin keskitytään enemmän kuin Suomessa.  

Galwayn keskustassa näkyy paljon katusoittajia. Lounastauolla voi bongata vaikka tällaisen soittajan.

Lounaan jälkeen kävimme opiskelijoiden kanssa Galwayn katedraalissa, joka on rakennuttu vuonna 1965. Mikään moderni rakennus tämä ei ole vaan jäljittelee 1600-luvun kirkkoarkkitehtuuria.  Sanotaanko, että paljon riisutumpi versio Pietarinkirkosta. Sisällä oli upeita lasimaalauksia, jotka kyllä muistuttivat keskiaikaisia lasimaalauksia.

Galwayn katedraali vuosimalli 1965

Lasimaalauksia Galwayn katedraalin sisältä

Pienen turistipyrähdyksen jälkeen suuntasimme näyttelytilaan, joka sijaitsi aivan koulun lähellä.

Liikuntasalia muistuttava tila oli muuttunut näyttelytilaksi ja opiskelijat sekä Sarah tekivät viime hetken  järjestelyitä.

Reetan ja Sennin kirjaa varten oli varattu koroke, jota piti vielä maalata.

Minulla oli vielä tilaisuus jutella Sarahin kanssa hieman yhteistyökuvioista ja tulevasta näyttelystä.

Näyttelytila oli varattu neljäksi viikoksi ja 2 viikkoa menee järjestelyihin ja itse näyttely kestää vajaa 2 viikkoa.

Reeta ja Senni näyttelyrakennuksen edessä. Huomenna näyttely aukeaa.

Senni ja Reeta maalavat koroketta, johon tulee heidän Travel Journal kirjansa. Viime hetken järjestelyt menossa.

Ennen lähtöä näin vielä Marien, jonka luona opiskelijat asuivat. Opiskelijat olivat vuokralla viereisessä talossa. Marie vuokraa taloa vaihto-oppilaille ja tänä vuonna varsinkin suomalaisia vaihto-oppilaita on ollut paljon. 

Aika moni Hyrian av-viestinnän tai kuva-ja mediataiteen vaihto-opiskelijoista on asunut Marien vuokraamassa talossa. Marie on ollut erittäin tyytyväinen Hyrian opiskelijoihin.

Opiskelijat lähtivät takaisin kämpille ja minä lähdin hotellille muokkaamaan dokumentteja sekä powerpoint esitystä.

Seuraavana päivänä minulla olisi tapaaminen Sarahin kanssa klo 12. Hänen ja koko Art & Design puolen opettajien pitää antaa opiskelijoiden arvioinnit torstaihin mennessä, joten kaikki opettajat ovat hyvin kiireisiä.